Sanasto: aselaki A:sta Ö:hön

Ampuma-asekouluttaja

Henkilö, jonka antama todistus harrastuksesta vaaditaan, kun aselupaa haetaan ampumaurheiluun tai -harrastukseen pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin tai pienoisrevolveriin taikka ampumaurheiluun 9 §:n 5 kohdan a tai b alakohdan erityisen vaaralliseen aseeseen (45 § 5 ja 6 mom.). Todistuksen antaa siis hyväksytty kouluttaja — ei liitto eikä seuran puheenjohtaja asemansa perusteella. Poliisi voi yhdistyksen hakemuksesta hyväksyä ampuma-asekouluttajaksi henkilön, joka on täyttänyt 20 vuotta, suostuu tehtävään, on yhdistyslain nojalla luvan saaneen yhdistyksen jäsen tai sen palveluksessa ja on suorittanut hyväksytysti poliisin järjestämän ampuma-asekouluttajakoulutuksen. Lisäksi hänellä on oltava ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa. Hyväksyntä on voimassa enintään 10 vuotta. Harrastuksen jatkumisen viiden vuoden selvityksessä (53 a §) kouluttajan roolista ei ole säädetty; Poliisihallituksen ohjeen mukaan kouluttajan todistus on siihenkin tarkoituksenmukainen selvitys.

Lue lisää →

Ampumaharrastuksen jatkuminen

Myös: 53 a §:n selvitys, harrastustodistus. Luonnollinen henkilö, jolla on toistaiseksi voimassa oleva hallussapitoon oikeuttava lupa pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin tai pienoisrevolveriin (6 §:n 2 momentin 4–7 kohta), erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen tai itselataavaan kertatuliaseeseen, toimittaa poliisille selvityksen harrastuksen jatkumisesta viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Velvollisuus koskee 15.7.2019 tai sen jälkeen myönnettyjä lupia. Vanhempia lupia se koskee vain, jos selvitystä vaadittiin jo aiemman lain mukaan: pistooli- ja revolveriluvat (myös pienoiskaliiperiset), joita on haettu 13.6.2011 tai sen jälkeen (lakien 724/2019 ja 124/2011 voimaantulosäännökset). Poliisihallitus edellyttää selvitystä lisäksi erityisen vaarallisista aseista, joiden lupa on myönnetty 13.6.2017 tai sen jälkeen. Tehokkaisiin ilma-aseisiin tätä ei sovelleta (1 § 2 mom.). Asekeräilijän hyväksynnän perusteella myönnetyistä luvista selvitys annetaan vain lupaviranomaisen erillisestä pyynnöstä (3 mom.); keräilijän muut luvat kuuluvat selvityksen piiriin. Harrastuskertojen määrästä ei säädetä laissa eikä asetuksessa. Poliisihallituksen ohje (POL-2023-91510), jota poliisi soveltaa, edellyttää ampumaurheilussa ja reserviläisten ampumakoulutuksessa vähintään neljää harrastuskertaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana; metsästysperusteisissa luvissa riittää voimassa oleva metsästyskortti ja tosite maksetusta riistanhoitomaksusta. Ohjeen mukaan uusi viiden vuoden jakso alkaa selvityksen toimittamisesta, eikä poliisi muistuta etukäteen. Laiminlyönti ei peruuta lupaa itsestään, mutta ohjeen mukaan poliisi muistuttaa ja voi peruuttaa luvat, ellei selvitystä toimiteta annetussa määräajassa. Peruuttamista arvioidaan 67 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla: aiempi erillinen peruuttamisperuste poistettiin, koska se lain esitöiden mukaan sisältyy tähän kohtaan (HE 179/2018 vp), ja harrastuksen päättymisen osoittaminen kuuluu lupaviranomaiselle (HE 106/2009 vp).

Lue lisää →

Ampumatarvikelupa

Myös: patruunalupa. Lupa patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon (62 § 1 mom.). Laissa nimi on ampumatarvikelupa; ”patruunalupa” on arkikieltä. Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi (63 §). Tavallinen aseenomistaja ei sitä tarvitse: aselupa ja rinnakkaislupa oikeuttavat jo itsessään hankkimaan ja pitämään hallussa muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat luvanhaltijan omaan aseeseen tai aseeseen, jonka hän saa lainata (61 §). Ampumatarvikelupaa tarvitaan muihin patruunoihin sekä erityisen vaarallisiin patruunoihin ja ammuksiin; niihin lupa voidaan antaa vain erityisestä syystä (62 § 3 mom.). Asekeräilijän hyväksyntä ei korvaa lupia: 58 §:n 3 ja 4 momentin mukaan keräilijän on haettava aseille aselupa ja patruunoiden hankkimiseen ampumatarvikelupa.

Aseen esittäminen

Ase ja aseen osa on esitettävä poliisille 30 päivän kuluessa hankkimisesta, jos luovuttajan hallussapitoon oikeuttava lupa on annettu ennen vuotta 2000 (42 d § 1 mom.). Ulkomailta hankittu sekä yksityisesti valmistettu tai muunnettu ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa on esitettävä 30 päivän kuluessa hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta. Lisäksi ase ja lupatodistus on esitettävä poliisin pyynnöstä sen ilmoittamassa määräajassa (2 mom.). Yleistä velvollisuutta esittää ase jokaisen hankinnan jälkeen nykyisessä laissa ei ole — muutoin hankinnasta riittää 30 päivän ilmoitus (42 c §). Joka deaktivoituttaa aseen, johon hänellä on hallussapitoon oikeuttava lupa, esittää sen tarkastettavaksi poliisilaitokselle tai Poliisihallitukselle 30 päivän kuluessa deaktivoinnista ja samalla lupatodistuksen (112 § 1 mom.).

Aseenkäsittelylupa

Lupa, joka asealan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla on oltava, kun hän kuljettaa, säilyttää tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia (27 § 1 mom.). Lupa voidaan antaa 18 vuotta täyttäneelle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana ja jonka työtehtävät sitä edellyttävät; alle 20-vuotiaan lupa ei ennen 20 vuoden ikää oikeuta käsittelemään pistooleja, pienoispistooleja, revolvereita, pienoisrevolvereita eikä 9 §:n 5 kohdan a alakohdan aseita (27 § 3 mom.). Lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja se on voimassa vain hakemuksessa mainitun työnantajan palveluksessa (28 §). Sitä ei pidä sekoittaa työtä varten annettuun aselupaan (43 §:n 1 momentin 3 kohta): työhön annettu lupa oikeuttaa kantamaan kyseisessä työtehtävässä vain sitä asetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa asetta, johon lupa on annettu (56 §).

Asekeräilijän hyväksyntä

Poliisihallituksen hakemuksesta antama hyväksyntä (57 § 1 mom.) sille, joka kerää ja säilyttää ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia historiaan, tieteeseen, tekniikkaan, koulutukseen tai kulttuuriperintöön liittyviä tarkoituksia varten (15 §). Edellytyksenä on hyväksyttävä keräilysuunnitelma, johon kuuluu selvitys turvallisesta säilyttämisestä, sekä tarpeellinen asehistoriallinen ja asetekninen asiantuntemus (57 § 2 mom.). Hyväksyntä annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi (58 § 2 mom.). Se ei ole hallussapitolupa: 58 §:n 3 ja 4 momentin mukaan keräilijän on haettava aseille ja aseen osille aselupa ja patruunoiden hankkimiseen ampumatarvikelupa. Taskuaseeseen aselupa voidaan antaa vain asekeräilijälle museossa tai kokoelmassa pitämiseen, muistoesineenä säilyttämiseen tai työhön, jossa ase on välttämätön (44 a §). Keräilijän on säilytettävä aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset tilapäistä säilytystä lukuun ottamatta poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa (106 § 4 mom.), ja säilytystilojen muutoksista on ilmoitettava poliisille (59 §).

Aselupa

Korjaus yleiseen käsitykseen: erillisiä hankkimis- ja hallussapitolupia ei ole myönnetty lain 623/2017 voimaantulon (1.12.2017) jälkeen. Lupa on vain yksi, aselupa: ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa, johon voidaan liittää hankkimisoikeus tai yksityinen valmistamisoikeus (42 § 1 mom.). Aselupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi. Ensimmäinen aselupa pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin, pienoisrevolveriin tai 9 §:n 5 kohdan a alakohdan aseeseen metsästystä, ampumaurheilua tai esitystä varten annetaan kuitenkin enintään viideksi vuodeksi, ja saman aseryhmän aseisiin sen voimassaoloaikana myönnettävät luvat päättyvät viimeistään samaan aikaan; työhön lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan (42 b § 2 mom.). Luvan antaa poliisilaitos, erityisen vaarallisen aseen hankkimiseen tai valmistamiseen kuitenkin Poliisihallitus tai sen määräämä poliisiyksikkö. Ennen 1.12.2017 myönnetyt hankkimis- ja hallussapitoluvat jäävät voimaan siksi ajaksi, joksi ne on myönnetty; jos niille haetaan kaksoiskappaletta, myönnettävä lupa on aselupa.

Deaktivoitu ase

Ampuma-ase, jonka poliisi on hyväksynyt deaktivoiduksi deaktivointiasetuksen (EU) 2015/2403 mukaisesti (ampuma-aselain 6 § 2 mom. 13 kohta). Sen hankkiminen ja hallussapito on luvasta vapaata vain, kun hankinnasta on tehty ilmoitus poliisille 30 päivän kuluessa (ampuma-aselain 19 § 1 mom. 11 kohta ja 70 § 2 mom.), jollei ilmoitusta ole tehty jo aseluvanhaltijan ilmoituksena; ase on pyynnöstä esitettävä poliisille. Joka deaktivoituttaa aseen, johon hänellä on hallussapitoon oikeuttava lupa, esittää sen poliisille tarkastusta varten 30 päivän kuluessa deaktivoinnista (ampuma-aselain 112 §). Deaktivoinnin saa tehdä vain se, jolla on asealan elinkeinolupa aseiden korjaamiseen, muuttamiseen, muuntamiseen ja valmistamiseen (ampuma-aselain 112 b § ja 14 § 2 kohta). Luvasta vapaa ei siis tarkoita ilmoituksesta vapaata.

Erbwaffe ja Blockiersystem (Saksa)

Saksassa: perintönä saatu luvanvarainen ampuma-ase. Se, joka ottaa aseen haltuunsa haltijan kuoltua, ilmoittaa siitä aseviranomaiselle (Waffenbehörde) viipymättä (§ 37c Abs. 1 Nr. 1 WaffG). Perillinen hakee aseenhallussapitokorttia (Waffenbesitzkarte) kuukauden kuluessa perinnön vastaanottamisesta tai perinnöstä luopumiselle säädetyn määräajan päättymisestä (Ausschlagungsfrist, § 20 Abs. 1 WaffG). Kortti myönnetään ilman asetuntemuksen (Sachkunde) osoittamista ja ilman tarvetta (Bedürfnis), jos vainaja piti asetta oikeutetusti ja perillinen on luotettava ja henkilökohtaisesti sopiva (§ 20 Abs. 2 WaffG). Jos perillinen ei voi vedota omaan tarpeeseen, ase on varmistettava tekniikan tason mukaisella estojärjestelmällä (Blockiersystem), jonka saa asentaa ja poistaa vain perehdytetty valmistaja tai kauppias, ja luvanvaraiset patruunat on kohtuullisessa ajassa tehtävä käyttökelvottomiksi tai luovutettava oikeutetulle (§ 20 Abs. 3 ja 5 WaffG). Estojärjestelmää ei tarvita, jos perillinen jo omistaa luvallisesti luvanvaraisen ampuma-aseen oman tarpeensa perusteella (§ 20 Abs. 3 S. 3 WaffG); muita poikkeuksia viranomainen sallii vain hakemuksesta (§ 20 Abs. 6 WaffG).

Erityisen vaarallinen ampuma-ase

9 §:n kuusi ryhmää: singot, kranaatinheittimet, tykit ja vastaavat; sarjatuliaseet; muuksi esineeksi naamioidut aseet; sarjatulelta kertatulelle muunnetut aseet; tietyt keskisytytteiset itselataavat aseet suurikapasiteettisella latauslaitteella (5 kohta) sekä lyhyet itselataavat aseet, jotka on suunniteltu ammuttavaksi kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettuna tai muuten kahden käden otteella (6 kohta). Direktiivi (EU) 2017/853 pantiin täytäntöön lailla 724/2019 muun muassa tätä luetteloa laajentamalla — EU:n kategoriakirjaimia A, B ja C ampuma-aselaista ei löydy. 5 kohdan a alakohtaan kuuluvat lyhyet keskisytytteiset itselataavat aseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä tai irrotettava yli 20 patruunan latauslaite, ja b alakohtaan pitkät vastaavasti yli 11 patruunaa yli 10 patruunan latauslaitteella. Reunasytytteiset aseet eivät kuulu 5 kohtaan. Yli 20 patruunan (lyhyt ase) tai yli 10 patruunan (pitkä ase) latauslaite, joka on keskisytytteisen itselataavan aseen osa tai siihen liitettävä, on 3 §:n 2 momentin mukaan itsessään aseen osa. Erityisen vaarallinen ase tekee turvakaapista pakollisen jo yhtenä kappaleena, ellei säilytyspaikan poliisilaitos ole hyväksynyt säilytystiloja (106 § 3 mom.).

Lue lisää →

Euroopan ampuma-asepassi

Asiakirja aseen kanssa matkustamiseen toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon. Passin antaa poliisilaitos luonnolliselle henkilölle, jolla on aseluvan tai rinnakkaisluvan nojalla oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon (74 § 1 mom.). Passi käyttää direktiivin luokitusta, vaikka Suomen oma laki ei kategoriakirjaimia tunne. Se on voimassa siihen merkittyjen lupien voimassaoloajan, kuitenkin enintään viisi vuotta antopäivästä, ja voimassaoloa voidaan jatkaa (74 § 4 mom.). Jos henkilötiedot, luvan voimassaolo tai lupaehdot muuttuvat taikka ase muunnetaan, luovutetaan, katoaa, anastetaan tai tehdään pysyvästi ampumakelvottomaksi, passi on esitettävä poliisille merkintöjä varten 30 päivän kuluessa (74 § 2 ja 3 mom.).

Lue lisää →

F im Fünfeck (Saksa)

Saksalainen merkintä ”F viisikulmiossa” (F im Fünfeck) ilma-, jousi- ja CO₂-aseissa, joiden luodeille annettu energia on enintään 7,5 joulea. Merkinnän ansiosta aseen hankinta ja hallussapito ovat Saksassa luvattomia 18 vuoden iästä (WaffG Anlage 2 Abschnitt 2 Unterabschnitt 2 Nr. 1.1, § 2 Abs. 1). Monilaukauksisiin aseisiin, jotka ampuvat yli 30 mm pitkiä luoteja, säännös asettaa lisäehtoja, joiden sanamuoto ei ole yksiselitteinen; epäselvässä tapauksessa viranomainen luokittelee aseen hakemuksesta sitovasti (§ 2 Abs. 5 WaffG). Mukana kantaminen vaatii silti Waffenschein-luvan (§ 10 Abs. 4 WaffG). Ampua saa ampumaradalla tai aidatulla kiinteistöllä (befriedetes Besitztum) tilan haltijan suostumuksella, jos luodit eivät voi poistua alueelta (§ 12 Abs. 4 S. 2 Nr. 1 lit. a WaffG); muualla tarvitaan ampumalupa (Schießerlaubnis). Merkintä on saksalaista oikeutta eikä kerro Suomen laista mitään.

Hankkimisoikeus

Oikeus aseluvan sisällä, ei erillinen lupa — ja ampuma-aselain helpoimmin unohtuva määräaika, koska se on lyhyempi kuin itse lupa. Hankkimisoikeus annetaan enintään vuodeksi, erityisestä syystä enintään kahdeksi vuodeksi (1 mom.); sama koskee yksityistä valmistamisoikeutta. Jos asetta, tehokasta ilma-asetta tai aseen osaa ei hankita oikeuden voimassa ollessa, koko aselupa raukeaa (3 mom.), ja jos lupa ei ole sähköinen, lupatodistus on toimitettava poliisilaitokselle 30 päivän kuluessa raukeamisesta (4 mom.). Toistaiseksi annettu aselupa voi siis raueta jo vuoden kuluttua.

Harrastuskerta

Yksikkö, jolla aktiivisuus mitataan lupaa haettaessa. Ampuma-aseasetuksen 145/1998 44 d §:n mukaan ampuma-aselain 45 §:n 5 momentissa tarkoitettu harrastus on aktiivista, jos hakijalla on hakemusta edeltäneiden kahden vuoden aikana ollut vähintään kymmenen harrastuskertaa pistoolilla, pienoispistoolilla, revolverilla, pienoisrevolverilla, ilmapistoolilla tai ampuma-aselain 9 §:n 5 kohdan a alakohdan aseella. Ampuma-aselain 45 §:n 6 momentin tilanteessa (9 §:n 5 kohdan b alakohdan ase ampumaurheiluun) riittää vähintään viisi harrastuskertaa edeltäneen vuoden aikana sillä asetyypillä, johon lupaa haetaan; 7 momentin maanpuolustuskoulutuksessa vaaditaan vähintään viisi harjoittelukertaa, joista vähintään kaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa (ampuma-aseasetuksen 44 d § 1 ja 2 mom.). Aktiivisuutta ei edellytetä aikana, jolloin harrastaminen ei sääolosuhteiden tai muun vastaavan esteen vuoksi ole mahdollista; asevelvollisuus, sairaus, raskaus, työstä johtuva este tai muu näihin rinnastettava syy keskeyttää kahden vuoden tai vuoden määräajan kulumisen, jos hakija vetoaa siihen ja osoittaa sen (3 mom.). Luvut koskevat lupahakemusta. Ampuma-aselain 53 a §:n viiden vuoden selvitystä varten kertojen määrästä ei säädetä; Poliisihallituksen ohje edellyttää siihen ampumaurheilussa ja reserviläisten ampumakoulutuksessa vähintään neljää kertaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Lue lisää →

Ilmoitus 30 päivän kuluessa

Aseluvanhaltijan on ilmoitettava aseen tai sen osan hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta ja muuntamisesta poliisille 30 päivän kuluessa kirjallisesti tai sähköisesti, aseen yksilöintitiedot mukaan lukien (ampuma-aselain 42 c § 1 ja 2 mom.). Lainaksiantaja saa jättää ilmoituksen tekemättä, jos ase on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivää (4 mom.). Sama 30 päivän määräaika koskee aseen osaa, jonka saa hankkia ilman lupaa oman aseensa varaosaksi, tehokasta ilma-asetta, jonka saa hankkia ampuma-aseen hallussapito-oikeuden perusteella, ja deaktivoitua asetta (ampuma-aselain 19 § 1 mom. ja 70 §). Katoamisesta ja anastamisesta on sen sijaan ilmoitettava viipymättä — laki ei mainitse päivien määrää (111 § 1 mom.).

Kaasusumutinlupa

Kaasusumutin ei ole luvasta vapaa: siihen tarvitaan kaasusumutinlupa, jonka poliisilaitos antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan; museossa tai kokoelmassa pitämiseen lupa voidaan antaa myös toistaiseksi (55 a § 1 mom.). Luonnollisen henkilön on täytettävä 45 §:n 1 momentin edellytykset ja osoitettava perehtyneensä sumuttimen turvalliseen käsittelemiseen (55 b § 2 ja 3 mom.). Tämä on samalla se kohta, joka osoittaa ampuma-aseen ja sumuttimen eron: 55 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kaasusumutinlupa voidaan antaa nimenomaisesti oman tai toisen henkilökohtaisen koskemattomuuden taikka omaisuuden suojelemiseksi; ampuma-aseen käyttötarkoituksiin (43 §) tämä peruste ei kuulu.

Kantolupa

Sitä ei ole. Kantamisella laki tarkoittaa aseen käyttämistä laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin, ja hallussapitoon kuuluvat kantaminen, kuljettaminen ja säilyttäminen (ampuma-aselain 13 § 1 ja 4 kohta); aselupa on hallussapitoon oikeuttava lupa (ampuma-aselain 42 § 1 mom.). Erillistä kantolupaa laki ei siksi tunne — mutta se ei tarkoita vapaata kantamista. Yleisellä paikalla ja tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain, kun siihen on hyväksyttävä syy; moottorikäyttöisessä ajoneuvossa sitä saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai suojattuun tilaan sijoitettuna ja kantaa vain hyväksyttävästä syystä (ampuma-aselain 106 a § 1 mom.). Työtä varten annettu lupa oikeuttaa kantamaan kyseisessä työtehtävässä vain sitä asetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa asetta, johon lupa on annettu (ampuma-aselain 56 §). Järjestyslain 612/2003 10 §:n 2 momentti kieltää yleisellä paikalla myös ampuma-asetta erehdyttävästi muistuttavien esineiden hallussapidon, jollei se ole työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi tarpeen.

KK (Kleinkaliber, Saksa)

Saksalainen ampumaurheilun lyhenne reunasytytteisen .22 lfB (.22 LR) -patruunan aseille. Saksan laki ei käytä lyhennettä, mutta liittää juuri näihin aseisiin erityissääntöjä, kun suuliikeenergia on enintään 200 joulea: urheiluampuja saa luvan jo 18- eikä vasta 21-vuotiaana, jos hänen lajisääntönsä (Sportordnung) sallii tällaiset aseet (§ 14 Abs. 1 S. 2 WaffG); alle 25-vuotiaan ei tarvitse esittää lausuntoa henkisestä soveltuvuudesta (Eignungszeugnis, § 6 Abs. 3 S. 2 WaffG); ja vähintään 14-vuotiaat nuoret saavat ampua niillä ampumaradalla valvojan huomassa ja huoltajien suostumuksella (§ 27 Abs. 3 S. 1 Nr. 2 WaffG). Äänenvaimentimen sallii § 13 Abs. 9 WaffG vain metsästäjille ja vain keskisytytteistä patruunaa käyttäville metsästyskäyttöön tarkoitetuille pitkille aseille, joten KK-aseisiin sitä ei saa.

Kuolinpesä

Kun hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija kuolee, sen, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, on otettava ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa. Hänellä on oikeus säilyttää niitä ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa niitä kuuden kuukauden ajan luvanhaltijan kuolemasta. Tämän määräajan kuluessa hänen on tehtävä jokin seuraavista: hankittava itse hallussapitoon oikeuttava lupa, luovutettava esineet niiden hankkimiseen oikeutetulle, huolehdittava aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi ja esitettävä se poliisille taikka luovutettava esineet poliisille (108 § 1 mom.). Ampumakelvottomaksi tekeminen on deaktivointia, jonka saa tehdä vain siihen luvan saanut asealan elinkeinonharjoittaja (112 b §). Määräajan jälkeen kuolinpesästä löytyneet aseet ja muut esineet on luovutettava viipymättä poliisille (108 § 2 mom.). Tämä on yksi harvoista Suomen ampuma-aselain määräajoista, jotka lasketaan kuukausissa eikä päivissä.

Käyttötarkoitukset

43 §:n 1 momentti luettelee tyhjentävästi yhdeksän tarkoitusta, joihin aselupa voidaan antaa: metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen · ampumaurheilu ja -harrastus · työ, jossa ase on välttämätön · näytös, kuvaus tai muu vastaava esitys · asekeräilijän keräilysuunnitelman mukainen kerääminen ja säilyttäminen · muistoesineenä säilyttäminen · merkinanto · luvanhaltijan huollettavana olevan 15–17-vuotiaan hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttäminen ja kuljettaminen · Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen järjestäminen tai siihen osallistuminen 9 §:n 5 kohdan b alakohdan aseilla. Itsepuolustus ei ole luettelossa.

Kurzwaffe ja Langwaffe (Saksa)

Saksan laki vetää rajan kahden mitan mukaan: pitkiä aseita ovat ampuma-aseet, joiden piippu ja lukko suljetussa asennossa ovat yhteensä yli 30 cm ja joiden lyhin käyttötarkoituksen mukaan käytettävissä oleva kokonaispituus ylittää 60 cm; kaikki muut ovat lyhyitä aseita (WaffG Anlage 1 Abschnitt 1 Unterabschnitt 1 Nr. 2.5). Mitataan lyhimmästä pituudesta, jolla asetta voi vielä käyttää käyttötarkoituksensa mukaisesti — perä taitettuna tai työnnettynä sisään, jos aseella voi silloin vielä ampua. Luokitus ratkaisee Saksan kiintiöt (Kontingent), lajikohtaisen ampumatodistuksen (§ 14 Abs. 4 S. 2 WaffG) ja kaapissa sallitun asemäärän (§ 13 Abs. 2 AWaffV).

lfB (Saksa)

Saksalainen lyhytnimitys reunasytytteiselle .22 long rifle -patruunalle, yleensä kirjoitettuna 5,6 mm lfB. WaffG mainitsee molemmat nimet rinnakkain: ”5,6 mm lfB (.22 l.r.)” (§ 14 Abs. 1 S. 2 ja § 27 Abs. 3 WaffG). Tähän kaliiperiin liittyvät KK-aseiden erityissäännöt.

Metsästyskortti

Metsästyslainsäädäntöön kuuluva asiakirja: metsästyskortti annetaan sille, joka on suorittanut metsästysvuoden riistanhoitomaksun (L 616/1993 1 §). Aselupa-asiassa se näkyy kahdesti. Metsästysperusteella lupaa haettaessa hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys ja pienoispistoolin tai pienoisrevolverin osalta (ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 5 ja 7 kohta) lisäksi riistanhoitoyhdistyksen todistus aktiivisesta harrastuksestaan (ampuma-aselain 45 § 8 mom. 1 kohta); mitä luotettavaksi selvitykseksi kelpaa, laki ei luettele. Harrastuksen jatkumisen viiden vuoden selvityksessä (ampuma-aselain 53 a §) Poliisihallituksen ohje pitää metsästysperusteisissa luvissa harrastusta aktiivisena, kun luvanhaltijalla on voimassa oleva metsästyskortti ja riistanhoitomaksu on maksettu.

MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Ampuma-aselaki mainitsee Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen nimeltä ampuma-aselain 44 b §:n 2 momentissa, 45 §:n 7 momentissa, 45 a §:n 2 momentissa ja 45 c §:ssä. Lisäksi ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan sen sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen (SOTVA) järjestäminen tai siihen osallistuminen on aseluvan käyttötarkoitus ampuma-aselain 9 §:n 5 kohdan b alakohdan aseille. Tällä perusteella haettaessa vaaditaan MPK:n todistus aktiivisesta osallistumisesta SOTVA-ampumakoulutukseen haetulla asetyypillä vähintään hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana — todistuksen voi osittain korvata muulla luotettavalla selvityksellä reserviläisen ampumaharjoittelusta — sekä todistus hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta (ampuma-aselain 45 § 7 mom.). Lupaviranomainen pyytää Puolustusvoimilta lausunnon, ja ilman puoltavaa lausuntoa lupaa ei voida myöntää (ampuma-aselain 45 § 8 mom. 5 kohta). Osallistuminen SOTVA-koulutukseen lasketaan myös ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisuuteen sillä asetyypillä, johon lupaa haetaan (ampuma-aselain 45 § 10 mom.). Ampuma-aseasetuksen 44 d §:n 2 momentin mukaan viidestä harjoittelukerrasta vähintään kahden on tapahduttava MPK:n SOTVA-koulutuksessa.

Mustaruutiase

Ennen vuotta 1890 valmistettujen, ainoastaan mustalla ruudilla ampumiseen soveltuvien mustaruutiaseiden luvasta vapaita ovat yksinomaan kuljettaminen ja säilyttäminen. Ampuminen ei kuulu poikkeuksen piiriin: 13 § määrittelee kantamisen aseen käyttämisenä hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin, eikä vapautus mainitse kantamista. Museossa tai kokoelmassa pitäminen on luvasta vapaata niin ikään vain, ”ellei aseilla ammuta”. 19 §:n 2 momentti valtuuttaa sisäministeriön vapauttamaan asetuksella muitakin asehistoriallisesti arvokkaita vanhoja ampuma-aseita samoin edellytyksin — tällaista asetusta ei löytynyt (Finlex, 6.10.2026). Uudempi mustaruutiase (6 §:n 2 momentin 11 kohta) on luvanvarainen kuten muutkin ampuma-aseet.

NWR-ID (Saksa)

Myös: järjestysnumero (Ordnungsnummer). Numerot, jotka Saksan kansallinen aserekisteri (Nationales Waffenregister) antaa henkilölle, aseoikeudelliselle päätökselle, aseelle ja olennaiselle osalle (§ 7 Abs. 1 WaffRG). Aseviranomainen (Waffenbehörde) saa merkitä ne lupa-asiakirjoihin ja ilmoitustodistuksiin (§ 7 Abs. 4 WaffRG), ja jotkin ilmoituslomakkeet kysyvät niitä. Lomakkeilla ne näkyvät yleensä nimillä P-ID, E-ID, W-ID ja T-ID.

Poliisihallitus

Valtakunnallinen poliisiviranomainen, joka ratkaisee ampuma-aseasioissa ne asiat, joita laki ei anna paikalliselle poliisilaitokselle: aseluvat erityisen vaarallisen ampuma-aseen hankkimiseen tai valmistamiseen (myös sen määräämä poliisiyksikkö, ampuma-aselain 42 § 1 mom.) ja asekeräilijän hyväksynnät (ampuma-aselain 57 § 1 mom.). Se voi lisäksi antaa lausunnon siitä, vastaako muu turvakaappi turvallisuustasoltaan vähintään standardin EN 14450 tason S1 tai standardin EN 1143-1 tason 0 vaatimuksia (SM asetus 163/2002 3 §). Poliisihallitus ohjeistaa myös poliisilaitoksia, esimerkiksi harrastuksen jatkumisen selvityksestä (kirje POL-2023-91510). Ohjeet ohjaavat poliisin lupakäytäntöä, mutta ne eivät ole lakia eivätkä sido tuomioistuimia.

Rinnakkaislupa

Rinnakkainen oikeus pitää hallussa ampuma-asetta tai aseen osaa, johon toiselle on annettu aselupa. Lupa annetaan aseluvan haltijan suostumuksella (valtion aseeseen valtion suostumuksella), ja keräilykokoelman aseeseen vain asekeräilijälle (54 § 1 mom.). Rinnakkaislupa annetaan aseluvan voimassaoloajaksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava lyhyemmäksi ajaksi — pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin tai pienoisrevolveriin (6 §:n 2 momentin 4–7 kohta) kuitenkin enintään viideksi ja muuhun aseeseen enintään kymmeneksi vuodeksi; jos aselupa on 42 b §:n 2 momentin mukainen viiden vuoden määräaikainen lupa, rinnakkaislupa päättyy viimeistään samana päivänä (55 § 1 mom.). Lupa on peruutettava, jos aseluvan haltija peruuttaa suostumuksensa (67 § 1 mom. 3 kohta).

Sachkunde (Saksa)

Aselainsäädännön, asetekniikan ja turvallisen käsittelyn tuntemus, jota Saksassa periaatteessa jokainen aselupa (Erlaubnis) edellyttää (§ 4 Abs. 1 Nr. 3, § 7 WaffG). Se osoitetaan kokeella viranomaisessa, hyväksytyllä kurssilla tai hyväksytyn liiton jäsenseurassa; muun muassa metsästäjätutkinto korvaa sen (§§ 1–3 AWaffV). Kleiner Waffenschein -lupaa varten sitä ei vaadita, eikä perilliseltä perityn aseen osalta niin kauan kuin hän ei vetoa omaan tarpeeseen (Bedürfnis, § 20 Abs. 2 WaffG).

Schalldämpfer (Saksa)

Laitteet, jotka on tarkoitettu olennaisesti vaimentamaan suunpamausta ja jotka on tarkoitettu ampuma-aseille (WaffG Anlage 1 Abschnitt 1 Unterabschnitt 1 Nr. 1.3.3). Saksan laissa äänenvaimennin rinnastetaan aseeseen, jota varten se on tarkoitettu, ja se vaatii saman luvan kuin ase. Laki säätelee hankintaa nimenomaisesti vain metsästäjille: vuosimetsästyskortilla (Jahresjagdschein) ilman ennakkomerkintää (Voreintrag); aseenhallussapitokortti (Waffenbesitzkarte) on tällöin haettava kahden viikon kuluessa. Äänenvaimenninta saa käyttää vain keskisytytteistä patruunaa käyttävissä metsästyskäyttöön tarkoitetuissa pitkissä aseissa metsästyksessä ja metsästysharjoitusammunnassa (§ 13 Abs. 9 WaffG). Urheiluampujille laki ei säädä omaa perustetta.

Taskuase

8 §:n määritelmä: ampuma-ase (ei kuitenkaan kaasuase), joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 130 × 180 millimetrin laatikkoon piippu ja perä laatikon pohjan suuntaisina — lipas irrotettuna, tavanomaisin tähtäimin ja kahvoin tai perän sivulevyin, ilman ulkomittoja kasvattavia osia. Taskuaseeseen aselupa voidaan antaa vain asekeräilijälle museossa tai kokoelmassa pitämiseen, muistoesineenä säilyttämiseen tai työhön, jossa ase on välttämätön; 44 a § nimeää nämä kolme eikä mainitse muita, joten ampumaurheilu ja metsästys eivät ole perusteita.

Tehokas ilma-ase

Ilma-ase kuuluu ampuma-aselain piiriin vasta, kun kolme tunnusmerkkiä täyttyy yhtä aikaa: valmistettu vuonna 1950 tai sen jälkeen, piipun pienin sisähalkaisija yli 6,35 mm ja suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja (ampuma-aselain 2 a §). Muut ilma-aseet eivät ole ampuma-aselain alaisia, mutta niiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty, jollei se ole työtehtävän tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi tarpeen (järjestyslain 612/2003 10 § 1 mom. 5 kohta ja 3 mom.). Tehokkaaseen ilma-aseeseen sovelletaan ampuma-aseita koskevia säännöksiä, säilyttäminen mukaan lukien, mutta ei esimerkiksi harrastuksen jatkumisen selvitystä (ampuma-aselain 1 § 2 mom.). Jos henkilöllä on jo oikeus ampuma-aseen hallussapitoon, tehokas ilma-ase ei vaadi omaa lupaa, vaan sen hankinnasta tehdään ilmoitus poliisille 30 päivän kuluessa (ampuma-aselain 19 § 1 mom. 10 kohta ja 70 § 1 mom.); muutoin siihen tarvitaan aselupa (ampuma-aselain 42 § 1 mom.).

Turvakaappi

Murtoturvallinen ja lukittu kaappi. Se on pakollinen, kun säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase, useampi kuin viisi ampuma-asetta tai aseen osat useamman kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen — ellei aseiden säilytyspaikan poliisilaitos ole hyväksynyt säilytystiloja (ampuma-aselain 106 § 3 mom.); tehokkaat ilma-aseet lasketaan mukaan (ampuma-aselain 1 § 2 mom.). Muutoin riittää turvakaappi, lukittu paikka tai muu lukitus, jolla ase ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön (ampuma-aselain 106 § 2 mom.). Kaapin on osoitettu täyttävän standardin EN 14450 vähintään tason S1 tai standardin EN 1143-1 vähintään tason 0 vaatimukset taikka turvallisuustasoltaan vähintään vastaavat vaatimukset (SM asetus 163/2002 1 §); muun kaapin vastaavuudesta Poliisihallitus voi antaa lausunnon (SM asetus 163/2002 3 §). SFS 5870 korvattiin 1.3.2018: sitä ennen valmistettuun kaappiin sovelletaan asetuksen aiempaa muotoa (SFS 5870 tai vähintään sitä vastaava muu Euroopan talousalueella hyväksytty turvakaappistandardi), ja ratkaiseva on valmistuspäivä, ei ostopäivä. Turvakaappi, jonka massa on alle 150 kg, on ankkuroitava seinään tai lattiaan kaapin mukana toimitettujen asennusohjeiden mukaisesti (SM asetus 163/2002 2 §).

Lue lisää →

Überlassung (Saksa)

Tosiasiallisen määräysvallan luovuttaminen aseeseen tai patruunoihin toiselle (WaffG Anlage 1 Abschnitt 2 Nr. 3) — myynnissä, lahjoituksessa mutta myös lainaamisessa. Luovuttaa saa vain oikeutetulle; oikeutuksen on oltava ilmeinen tai se on osoitettava (§ 34 Abs. 1 WaffG). Aseenhallussapitokortin (Waffenbesitzkarte) haltija, joka luovuttaa luvanvaraisen ampuma-aseen, ilmoittaa siitä kahden viikon kuluessa (§ 37a S. 1 Nr. 1 WaffG). Ilmoitusvelvollisuus ei koske luovuttamista § 12 Abs. 1 WaffG:n tarkoittamissa tapauksissa — esimerkiksi aseen lainaamista toiselle aseenhallussapitokortin haltijalle enintään kuukaudeksi tarkoitukseen, jonka tämän hyväksytty tarve kattaa (§ 12 Abs. 1 Nr. 1 lit. a, § 37e Abs. 3 WaffG).

Wesentliche Teile (Saksa)

Osat, jotka Saksan laki rinnastaa ampuma-aseeseen: piippu tai kaasupiippu, lukko (jaetussa lukossa lukon pää ja kantaja), patruuna- tai kartussipesä, jos se ei ole osa piippua, sekä runko — kaksiosaisessa rungossa ylä- ja alaosa, lyhyissä aseissa runkoon kuuluva kahvaosa (Griffstück) —, lisäksi esityöstetyt olennaiset osat, jotka voidaan saattaa valmiiksi yleisesti käytössä olevilla työkaluilla (WaffG Anlage 1 Abschnitt 1 Unterabschnitt 1 Nr. 1.3.1). Niiden hankkija tarvitsee saman luvan kuin aseeseen (Nr. 1.3); muutoksesta ja vaihdosta on ilmoitettava kahden viikon kuluessa (§ 37a S. 1 Nr. 3 WaffG). Lippaat, tukit ja tähtäinoptiikka eivät ole olennaisia osia. Vaihtolippaat keskisytytteiselle patruunalle, joissa on yli 20 patruunaa (lyhyt ase) tai yli kymmenen (pitkä ase), ja yötähtäimet ovat kuitenkin kiellettyjä esineitä, joihin on vain suppeita poikkeuksia (Anlage 2 Abschnitt 1 Nr. 1.2.4.2–1.2.4.4 WaffG).