Suomen aselaki ei vaadi turvakaappia ensimmäisestä aseesta alkaen. Perustaso on lukittu säilytys, ja kaappi tulee pakolliseksi vasta kuudennesta aseesta — tai jo yhdestä erityisen vaarallisesta aseesta. Kaapin vaatimukset eivät kuitenkaan enää tule standardista SFS 5870; siitä alempana.
Missä asetta ylipäätään saa säilyttää #
Kun ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia säilytetään muuten kuin tilapäisesti, ne on säilytettävä luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaavassa tilassa; toisen, aseen lainaamiseen oikeutetun henkilön luona tällaisessa paikassa; aseiden kauppaan tai korjaamiseen luvan saaneen elinkeinonharjoittajan hallussa; taikka poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa (ampuma-aselain 106 § 1 mom.).
Viimeinen kohta on se, joka avaa kaikki muutkin ovet: jos poliisi on hyväksynyt säilytyspaikan, kaappivelvollisuutta ei ole silloinkaan, kun aseita on yli viisi.
Perustaso: enintään viisi tavallista asetta #
Asunnossa tai toisen luona säilytettävä ampuma-ase on säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna niin, ettei ase tai aseen osa ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön (ampuma-aselain 106 § 2 mom.).
Kolme vaihtoehtoa siis, eikä lukittu paikka tarkoita sertifioitua kaappia. Lisäksi:
- Ase voidaan säilyttää myös niin, että jokin muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna ja loput osat niin, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön (ampuma-aselain 106 § 2 mom.).
- Jos patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia ei säilytetä turvakaapissa, ne on säilytettävä ampuma-aseista erillään niin, ettei vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole (ampuma-aselain 106 § 2 mom.).
Kynnys: milloin turvakaappi on pakollinen #
Turvakaappi on pakollinen, jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase, useampi kuin viisi ampuma-asetta tai aseen osat useamman kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat (ampuma-aselain 106 § 3 mom.).
Huomaa, että laskettava luku on säilytettävien aseiden määrä, ei omistettujen — Suomen laki ei aseta aseiden enimmäismäärää lainkaan, joten viisi on ainoa luku, jolla tässä on merkitystä.
Sen, jolle velvollisuus säilyttää aseensa 106 §:n 3 momentin mukaisesti syntyi vasta ampuma-aselain muutoksen 764/2015 tullessa voimaan 1.12.2015, oli täytettävä velvollisuus viimeistään viiden vuoden kuluttua eli 1.12.2020 mennessä. Siirtymäaika on päättynyt (ampuma-aselain muutoksen 764/2015 voimaantulosäännös (1334/2015)).
Kaapin standardi — ja SFS 5870:n ansa #
Tämä on kohta, jossa vanha tieto elää sitkeimmin. Nykyinen vaatimus:
Turvakaapilta vaaditaan, että sen on osoitettu täyttävän standardin EN 14450 vähintään tason S1 tai standardin EN 1143-1 vähintään tason 0 vaatimukset taikka turvallisuustasoa koskevilta vaatimuksiltaan vähintään vastaavat vaatimukset (SM asetus 163/2002 1 § (956/2017)).
- Siitä, vastaako muu turvakaappi turvallisuustasoltaan vähintään näitä vaatimuksia, Poliisihallitus voi antaa lausunnon, ja se voi vaatia lausunnon pyytäjältä arviointiin tarvittavia selvityksiä (SM asetus 163/2002 3 §).
- Ennen 1.3.2018 valmistettuun turvakaappiin sovelletaan asetuksen aiempaa muotoa: on voitava osoittaa, että kaappi täyttää standardin SFS 5870 taikka turvallisuustasoltaan vähintään sitä vastaavan muun Euroopan talousalueella hyväksytyn turvakaappistandardin vaatimukset. Vastaavuudesta Poliisihallitus saattoi antaa lausunnon, mutta lausunto ei ollut edellytys. Ratkaiseva on valmistuspäivä, ei ostopäivä (SM asetus 163/2002, muutoksen 956/2017 voimaantulosäännös).
- Turvakaappi, jonka massa on alle 150 kilogrammaa, on ankkuroitava seinään tai lattiaan kaapin mukana toimitettujen asennusohjeiden mukaisesti. Painavampaa kaappia säännös ei koske (SM asetus 163/2002 2 §).
Kolmas vaihtoehto ei siis ole vapaa tulkinta: vastaavuuden voi vahvistaa Poliisihallituksen lausunto. Ja kiinnitys on nimenomainen velvoite — moni naapurimaa ei sitä tunne.
Miksi standardi vaihdettiin: SFS 5870:lle ei ollut suomalaista sertifiointielintä eikä sen mukaisia kaappeja siten ollut saatavilla. Valtioneuvoston tiedote asiasta on luettavissa osoitteessa valtioneuvosto.fi.
Patruunat erillään aseista #
Patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttäminen, kuljettaminen ja väliaikainen säilyttäminen on järjestettävä niin, etteivät ne ja ampuma-aseet ole suoraan yhdessä saatavilla eikä vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole (ampuma-aselain 106 b § 1 mom.).
Käytännössä tämä täsmentää perustason sääntöä siitä, että kaapin ulkopuolella patruunat pidetään erillään aseista.
Kuljetus ja tilapäinen säilytys #
Yleisellä paikalla ja tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain, kun siihen on hyväksyttävä syy. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai suojattuun tilaan sijoitettuna. Kulkuneuvossa asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti käyttö- tai kuljetustapahtumaan liittyen, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja niin, ettei sitä voi havaita ulkopuolelta (ampuma-aselain 106 a § 1 ja 3 mom.).
Tämä on samalla se kohta, joka tekee selväksi, ettei Suomessa ole siviilikäyttöön tarkoitettua kantolupaa:
Kantamisella laki tarkoittaa aseen käyttämistä laissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin ja hallussapitoon kuuluvat kantaminen, kuljettaminen ja säilyttäminen; aselupa on hallussapitoon oikeuttava lupa. Erillistä kantolupaa laki ei siksi tunne — yleisellä paikalla asetta saa kuitenkin kantaa vain, kun siihen on hyväksyttävä syy (ampuma-aselain 13 § 1 ja 4 k., 42 § 1 mom., 106 a § 1 mom.).
Elinkeinonharjoittajat ja keräilijät #
Asealan elinkeinoluvan haltijan ja asekeräilijän on säilytettävä ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset tilapäistä säilytystä lukuun ottamatta poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa (ampuma-aselain 106 § 4 mom.).
Tilapäinen säilyttäminen on tästä poikkeus. Keräilijän kannattaa lukea tämä yhdessä toisen säännön kanssa:
Asekeräilijän hyväksyntä ei korvaa aselupaa: hyväksynnän saaneen on haettava aseille ja aseen osille aselupa ja patruunoille ampumatarvikelupa (ampuma-aselain 58 § 3 ja 4 mom.).
Mitä laiminlyönnistä seuraa #
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta säilyttää ampuma-asetta tai aseen osaa taikka kantaa tai kuljettaa ampuma-asetta ampuma-aselain vastaisesti, on tuomittava ampuma-aserikkomuksesta sakkoon (ampuma-aselain 103 § 1 mom. 7 k.).
Poliisi voi asettaa ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttämiselle ja kuljettamiselle yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja (ampuma-aselain 107 § 1 mom.).
Miten pidät tästä kirjaa #
Waffenschrankissa perustat säilytyspaikat luokkineen ja liität aseet niihin. Sovellus näyttää, montako asetta kussakin paikassa on — juuri sen luvun, jonka ympärillä kaappivelvollisuus pyörii. Suomen katalogissa ovat luokkina lukittu säilytys (enintään viisi), turvakaappi EN 14450 S1 / EN 1143-1 taso 0, SFS 5870 vanhana kantana ja poliisin hyväksymä tila. Sovellus ei hyväksy mitään: arvion tekee poliisi ja tekniset arvot löytyvät kaappisi sertifikaatista.